Ihmiset saavat tänä päivänä hankittua tietoa ja päivittäisiä asioita voidaan hoitaa käden käänteessä. Moni ihminen elää nykyään lähestulkoon symbioosissa älypuhelimensa tai tablettinsa kanssa, jolla pääsee käsiksi Facebookiin, Twitteriin ym. sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media määrittää yllättävän paljon ihmisten tekemisiä ja käyttäytymistä, joten sillä voi olla myös hyvin suuri vaikutus yrityksen yrityskuvaan. Sosiaalista mediaa käsiteltiin edellisessä kirjoituksessa, mutta on hyvä aasinsilta seuraavaan.

Työelämä on muuttunut 2000-luvulla nopeasti ja paljon. Yritykset ja työntekijät ovat olleet jopa pakotettuja muuttumaan digitalisaation paineen alla. Digitalisaatio on mahdollistanut uusien organisaatioiden syntyä, joilla on syntynyt uusia työpaikkoja, mutta taas vastavuoroisesti organisaatioita ja samalla työpaikkoja on kadonnut. Digitalisaatio on varmasti ollut yksi iso tekijä sille, että iltapäivälehdistä luemme jatkuvasti yritysten yt-neuvotteluista ja väen vähentämisistä. Elokuun 2016 työttömyysaste oli 7,2 %, joka tarkoittaa n. 200 000 suomalaista. Digitalisaation kääntöpuolena on, että tästä luvusta osa on yt-neuvotteluista kärsinyttä vanhempaa, työntekijänä parhaimmillaan olevaa väestöä, jotka eivät ole olleet koko elämäänsä teknologian kanssa tekemisissä.

Johtaminen muutoksessa
Millaisella johtamisella luodaan ihmisille ja organisaatioille edellytyksiä selviytyä digitalisaation aiheuttamassa muutoksessa siten, että organisaatiot säilyttävät elinkelpoisuutensa ja ihmiset työelämän edellyttämän osaamisen? Yksi digitaalisen ajan johtamisen keskeisimpiä asioita on muutosjohtaminen. Muutosten konkretisoituessa pitää tunnistaa lähtökohdat, jonka jälkeen muutosta voidaan alkaa valmistelemaan ja toteuttamaan. Näissä avainasioita ovat avoimuus, viestintä ja sitouttaminen. Oli työyhteisö tai muutos minkälainen tahansa, esiintyy myös muutosvastarintaa. Tämän takia johtajan pitää osata ”myydä” työntekijöille ajatus muutoksesta. Uskottavasti esitelty muutos on huomattavasti parempi kuin väkisin läpi viety. Muutokset on helpompi toteuttaa, jos henkilöstö pääsee olemaan mukana muutoksessa ja vaikuttaa siihen. Tällöin muutos myös konkretisoituu henkilöstölle. Kun muutos on viety totutukseen, pyritään vakiinnuttamaan toimintatavat ja tarvittaessa tehdä korjaavat toimenpiteet.

Muutos johtamisessa
Organisaation selviytyminen digitalisoituvassa maailmassa vaatii muutosjohtamisen lisäksi myös johtamisen muutosta. Muutokset tapahtuvat yleensä nopeallakin aikataululla, joka vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Yrityksen pitää huolehtia, että myös johtavassa asemassa olevat henkilöt ovat ajan hermolla ja perillä muutoksista. Tällä luodaan työntekijöille kuvaa johtajien asiantuntijuudesta, joka luo samalla luottamusta heidän välilleen. Muutosten vallitessa punnitaan myös työntekijöiden muutosvalmiudet. Muutokset vaativat kouluttautumista ja kouluttautumishalukkuutta myös työntekijöiltä. Sitoutunut henkilöstö on valmiimpi vastaanottamaan muutoksia ja kouluttautumaan sen mukaisesti kuin sitoutumaton.

Tulevaisuus?
Pärjätäkseen nykypäivänä organisaatioiden strategiat ja visiot pitäisivät olla digitaalisen aikakauden vaatimia. Myös yritysten investoinnit tulee suunnitella entistä enemmän tulevaa silmällä pitäen. Rekrytoinnissa on pystyttävä entistä enemmän ennakoimaan muutoksia, pystyykö mahdollinen tuleva työntekijä mukautumaan muutoksiin. Ne organisaatiot selviävät digitalisaation vallankumouksessa, jotka pärjäävät muutoksessa ja säilyvät kilpailukykyisinä.